Kategoria: Vanhemmuus

Kaiken keskellä yksin(kö?) #ruuhkavuodet

Lapsi kiljuu ja heittäytyy lattialle. Murkku paiskoo ovia. Äiti huomauttelee. Anoppi katsoo merkitsevästi. Pomo tarvitsee raportin, mieluiten heti. Taas yksi ystävätär pyytää kaasokseen. Pyykkikasa muistuttaa Mount Everestia. Mummo kaipailee käymään. Keittiön lattia on tahmea. Kuntosalikortti hautautuu kassin pohjalle. Kummipojan lahja on hankkimatta. Konmaritus on kesken. Eteisestä tuskin mahtuu läpi. Kaikki vaativat minulta jotain. Jokainen. Sinäkin. …

Lue lisää

Pelottava yksinhuoltajan arki #ruuhkavuodet

Miia Moisio, 4.9.2017

Muistan kuin eilisen sen päivän, kun mieheni lähti yhteisen kodin ovesta viisi vuotta sitten urheilukassi olallaan. Ihan siinä hetkessä en tiennyt muuta kuin sen, että olimme tehneet ison päätöksen. Moni miettii eropäätöstä, mutta pelkää, mitä erosta seuraa. Eropäätös jää tekemättä ja venyy yleensä juuri erilaisten pelkojen vuoksi. Pelot liittyvät tavallisesti siihen, miten lapset pärjäävät, miten …

Lue lisää

Missä ihmeen välissä minusta kasvoi keski-ikäinen nainen?

Miia Moisio, 14.8.2017

Katselin somessa ihan äskettäin mainosta BailaMama-jumppatunneista ja tunsin jännän tunteen. Sama tunne tulee, kun vietän aikaa ystävien kanssa, joilla on ihan pieniä lapsia, sellaisia alle kouluikäisiä nassikoita. Olen viime aikoina pysähtynyt miettimään kotiäitivuosia; kurahoususulkeisia, vaipparallia, niitä aikoja kun pylly ei päivän aikana kovin montaa kertaa ehtinyt sohvalla viivähtää. Välillä selaan vanhoja hääkuvia ja niitä, joissa …

Lue lisää

Miltä lapsesta mahtaa tuntua, kun vanhempi roikkuu Tinderissä?

Miia Moisio, 31.7.2017

Olin 8-vuotias, kun vanhempani erosivat. Eron jälkeen alkoi elämässäni aikakausi, joka muutti ihan kaiken. Varmuuden ja normaalin tilalle tulivat epävarmuus ja epänormaali. Vihasin liian nopeasti kuvioihin tullutta isäpuolta koko sen kymmenen vuotta, jonka hän elämässämme viivähti – eikä hän suinkaan ollut kotonamme millään pehmeällä tavalla. Tunsin olevani ulkopuolinen, yksinäinen ja alakuloinen isän ja ilkeän äitipuolen …

Lue lisää

Paras rakkausvinkki mieheltä miehelle – ja meille kaikille

Millaista parisuhdeaiheista somepäivitystä suomalainen mies haluaisi lukea? Tätä kysyin eräänä aurinkoisena kesäiltana miesystävältäni. Millaista tekstiä hän miehenä peukuttaisi? Hän mietti tovin. ”Mies – hyvä vaimo, ihana perhe. Näe niiden arvo. Ole kiitollinen niistä. Osoita se heille teoillasi ja olemisellasi.” Näin hän sanoi. Ja minä painoin muistiini. Tämä on tärkeä muistutus, eikä vain miehille. Vakiintuneessa parisuhteessa …

Lue lisää

Tuliainen on tunteen näkyvä muoto

”Toitko jotain tuliaisia?” kuulin usein kysyttävän, kun lapseni olivat pieniä ja odottivat minua kotiin matkalta. Välillä tuntui siltä, että eikö se nyt riitä, että äiti tuli kotiin. Viisas ystäväni kuitenkin avasi silmäni ja sai minut ymmärtämään tuliaisten symboliarvon. Sen jälkeen toin tuliaisia aina, vaikka vain Aku Ankan taskukirjan huoltoasemalta, jos työmatkan kohteessa ei mitään erityistä …

Lue lisää

Taaperon #tunteet kasvattavat äidin

Ulla Oinonen, 14.5.2017

Meillä on teini!  Siis lähes kaksivuotias taapero… Hän tahtoo ja haluaa. Hän kellahtaa maahan ja huutaa. Häntä ei aina huvita. Aamuisin äidin laittamat housut ärsyttävät enemmän kuin isän laittamat. Näkisittepä sen hymyn, joka kareilee tyttäreni huulilla, kun hän istuu isän polvella ja haalari vain solahtaa päälle. Minun tärkein tehtävä ei ole vain ihastella ihanuutta, vaan …

Lue lisää

Kiviä purkissa – arvovalintojen äärellä

Mio Kivela, 30.3.2017

Rakastan tarinaa, joka on kerrottu varmasti lukemattomilla ripareilla. Tarinaa, jossa viisas mies on puhumassa joukolle liikemiehiä. Hän laittaa purkkiin niin monta suurta kiveä kuin sinne vain mahtuu ja kysyy onko purkki täynnä. “On”, vastaavat liikemiehet. Viisas mies ottaa soraa ja kaataa sitä purkkiin. Sora ropisee suurten kivien väleihin aivan purkin suulle asti. “Onko purkki nyt …

Lue lisää

Kosketus on tärkeää ensimmäisestä päivästä viimeiseen hengenvetoon asti

Ulla Oinonen, 19.3.2017

Lapsemme syntyi aamulla. Lasta kehotettiin pitämään iholla. Vauva rauhoittui yhtä lailla sekä isän että äidin iholla. Ensimmäinen päivä kului nahalla köllötellessä. Illan tullen olimme hämillämme. Miten me nyt nukumme? Ja miten vauva nukkuu? Kapaloimmeko sen ja laitamme pinnasänkyyn? Painoimme ensi kertaa kutsunappia ja kätilö tuli apuun. Hän sanoi, että parasta olisi, jos vauva nukkuisi iholla. …

Lue lisää

Valta ja kasvatus

Ulla Oinonen, 5.3.2017

On tärkeää, että vanhempi päättää lapsen asioista. Ymmärrän kyllä sen, mutta se ei ole minusta ihan yksinkertaista. Vanhemmuudessa joutuu mielestäni pohtimaan suhdettaan valtaan. Vain sen oivallettuaan voi minusta onnistua ohjailemaan jälkikasvuaan oikeaan. Mikä mielestäni oikeuttaa valtaan? Se, että tietää ohjattavaansa enemmän ja ottaa seuraamuksista vastuun. Tämän ajatuksen kanssa on helpompi ottaa asema, jolla voi määrätä …

Lue lisää