Uusperheessä ulkopuolisuus on voitettavissa

Jokaisessa perheessä joudutaan aika ajoin päivittämään sitä, missä vaiheessa milloinkin ollaan menossa. Lasten kasvaminen ja nopea kehittyminen haastavat vanhempia koko ajan ikään kuin luomaan uutta suhdetta lapseen. Lapsen tarpeet muuttuvat, ja vanhemman on säädettävä omaa toimintaansa sen mukaan.

Vielä tuntuvampaa on muutos uusperheessä. Kun kaksi aikuista luo parisuhteen, he tuovat usein mukanaan paitsi omat sisäiset perhemallinsa myös omat lapsensa. Tästä alkaa uusperheen muotoutuminen, joka vaatii kaikilta osapuolilta halua neuvotella ja rakentaa suhteita uusiin perheenjäseniin.

Uusperheiden yhdistys on hahmottanut erilaisia kehitysvaiheita, joita perhe käy lävitse. Kaikkiaan uusperheen yhteisen identiteetin muodostumiseen arvioidaan kuluvan 4 – 15 vuotta, kunnes kaikki kehitysvaiheet on käyty lävitse ja ”meidän lauma” -tunne on kaikkien jakama kehityksen päätepiste.

Uusperheen muodostumisen kehityskaari käy alun haavekuvista keskivaiheen ”rähinävaiheen” kautta myöhäisvaiheen tuottamaan helpotukseen, jossa uusperheen identiteetti on vahvistunut.

Alkua leimaa vanhempien ihanteellisuus, jossa he pyrkivät yhdenmukaistamaan perhettä ja luomaan joukkuehenkeä. Tämä johtaa kuitenkin keskivaiheen konfliktiin, jossa uskalletaan tunnistaa ja ilmaista pinnan alla olevia vaikeita tunteita. Tässä vaiheessa luottamus on kasvanut perheessä jo niin suureksi, että perheessä riidellään usein. Yksi perheenjäsen toisensa jälkeen tuntee itsensä ulkopuoliseksi perheestä.

Käytännön parisuhdetyössä huomaa, että vanhempien kesken riitoja aiheuttavat erityisesti suhteet entisiin puolisoihin, joihin ollaan edelleen yhteyksissä usein käytännön pakottavista syistä. Näistä kontakteista syntyy parisuhteeseen epävarmuutta ja mustasukkaisuutta, jotka nakertavat suhdetta. Myöskään parisuhteen vaatimaa vanhempien yhteistä aikaa on vaikea löytää.

Keskivaiheen kriisistä päästään eteenpäin, kun jatketaan sitkeää neuvottelua ja luodaan uusperheen omia sääntöjä. Tällöin kysytään erityisesti vanhemmilta kykyä satsata parisuhteeseen muun muassa järjestämällä aikuisten yhteistä aikaa. Vuorovaikutustaidot ovat myös koetuksella, sillä uusien ratkaisujen löytymiseen tarvitaan kykyä kuunnella toista ja hyväksyä hänen näkökantansa, jotta päästäisiin kompromisseihin.

Rankan vaiheen jälkeen koittaa aika, jossa säännöt on neuvoteltu selkeiksi. Aikuiset toimivat hyvin yhdessä, ja lapsilla on toimivat yhteydet perheen molempiin aikuisiin.

Koko uusperheen muodostumisen prosessi on haastava, sillä perheenjäsenet saattavat käydä prosessia läpi eri tahdissa. Muun muassa isä- ja äitipuolet kokevat ulkopuolisuutta, kun he kohtaavat kumppaninsa ja tämän lasten biologiset siteet.

Vaikka haasteita uusperheen muodostumisessa on, ne on mahdollista voittaa samoin eväin kuin miten toimivaa parisuhdetta huolletaan: vietetään aikaa yhdessä, opetellaan puhumaan toiselle kunnioittavasti, kuunnellaan toisia, luodaan perheen omat säännöt ja lopetetaan perheen ulkopuolelta tulevien odotusten täyttäminen.



Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *